Kaupunkisuunnittelu tulevaisuudessa

Vaikka teknologian myötä yhteiskuntamme on muuttunut hurjasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, se ei välttämättä ole näkynyt radikaalisti elinympöäristöissämme ja kaupunkisuunnittelussa.Voidaankin olettaa että nykyajan nuorison toiveet tulevaisuudesta ovat hyvin samankaltaisia kuin menneinä vuosinakin; omakotitalo esikaupunkialueella, elämä siellä oman perheen kanssa ja liikkumiseen käytettävä oma auto eli yksinkertaisesti oma tupa – oma lupa.Ehkä hyvinkin tavanomaiset kuvitelmat tulevaisuudesta johtuvat siitä, että se mitä kaupunkisuunnittelu tulee olemaan tai millaiseksi oma elämä tulevaisuudessa yleensäkin muodostuu, on hankalaa nykyhetkessä hahmottaa. Johtuuko omakotitaloasumisen vankkumaton suosio siitä, että se tarjoaa jotain sellaista asukkailleen mitä kerrostaloasuminen ei ole pystynyt tarjoamaan? Olisiko vastaus uudentyyppinen kerrostaloasuminen jossa on yhteisöllisyyttä jaettujen työskentelytilojen, kulkuvälineiden, puutarhojen tai harrastetilojen muodossa?

Kaupungistumisen haasteet

 

On ennustettu että vuoteen 2050 mennessä Suomen suurimmat kaupungit kasvavat vielä entisestään, ja ihmiset haluavat asua kaupungeissa haja-asutusalueiden sijaan. Maahanmuutto, Suomen sisäinen muutto, ja kaupunkeihin syntyvät ihmiset kasvattavat Suomen seitsemän suurimman kaupungin väkilukua ennusteiden mukaan miljoonalla asukkaalla. Nuoret ihmiset jotka ovat syntyneet kaupunkeihin, haluavat jäädä sinne asumaan, ja yhä harvempi hakeutuu maaseudulle. Kaupungissa viehättävät palvelut ja monet eri tekemisen ja harrastamisen mahdollisuudet, eikä kaupungistumisen trendille ole tulossa muutosta. Jopa lapsiperheet arvostavat arjen helppoutta kaupungissa mikä toteutuu palvelujen ollessa lähellä. Kun kaupunki kasvaa, on sen kasvettava sisältäpäin tiiviimmäksi. Laajalle alueelle hajanaisesti levittäytyminen tarkoittaa monesti sitä, että asukkaat tarvitsevat kaupungissa asumisesta huolimatta autoa, mitä ei pidetä tulevaisuuden kannalta hyvänä asiana, varsinkin jos asuinalueet ottavat tilaa luonnolta. Kestävämpää kehitystä olisi kehittää julkista liikenneverkkoa niin, että uusia asuinalueita rakennetaan tiiviisti hyvien kulkuyhteyksien päähän jolloin oman auton tarve vähenee, tai sitten niin, että työpaikkoja luodaan asuinalueiden lähelle jolloin liikkumisetäisyydet pysyvät pieninä. Toinen selvä muutos mikä on tapahtunut viime vuosien aikana on se, että perhekoot ja asuntojen tarve on muuttunut tyypillisestä neljän hengen perheestä, jossa on vanhemmat ja kaksi lasta, suurenevaan yksineläjien joukkoon. Nuoret pysyvät sinkkuina kauemmin tai eivät pariudu ollenkaan, vanhemmiten puolisoaan pitempään elävät lesket asuvat yksin, ihmiset eroavat tai asuvat omasta tahdossaan omissa asunnoissaan vaikka olisivatkin parisuhteessa. Näinollen tulevaisuudessa rakennettavien asuntojen kokoa on mietittävä uudelleen vastaamaan asujia ja heidän tarpeitaan. On esitetty että esimerkiksi asuntojen muuntelevuudella voitaisiin saavuttaa hyviä asumisratkaisuja esimerkiksi jos rakennetaan suuri perheasunto, voisi sen helposti pienillä muutoksilla muuttaa soluasunnoksi tai kimppakämpäksi. Ja voisiko kerrostalojen joka kerroksessa olla yhteisöä palvelevia pyykkitupia ja kuivaushuoneita, jotta jokaisen ei tarvitsisi omistaa esimerkiksi pesukonetta. Suomalainen väestö myös ikääntyy, mikä aiheuttaa uusia haasteita kaupunkien ja asumisen suunnittelussa. Ikääntyneet ihmiset eivät ole kokeneet yksinasumista hyväksi, ja nyt ollaankin alkamassa kehittämään asuinalueita ja erilaisia asumismuotoja ikääntyvien tarpeisiin. Vanhuksille rakennettuihin kerrostaloihin on rakennettu yhteisiä kerho-, keittiö ja saunatiloja, ja on pohdittu mahdollisuutta jopa vanhusten yhteisölliseen kimppakämppä asumiseen johon he voivat halutessaan ostaa hoiva-  ja ruokapalveluita. Työnteko muuttuu myös ja suurten tehtaiden tai tuotantolaitosten ollessa yhä vähemmässä määrin ihmisten työpaikkana, ei asumiseen, harrastamiseen ja työntekoon tarvittavien alueiden tarvi olla enää erillään. Yhä enemmän ihmiset tekevät töitä kotonaan, vain nettiyhteys ja tietokone vaadittavina työvälineinä, ja niin poistuu tarve eriyttää toimintoja.Uusi työskenetelytapa voi myös luoda uusia vaatimuksia asuintiloille, esimerkiksi tarpeen työhuoneelle omassa kodissa.

Kaupungistumisen haasteet

Entä sitten vihreät arvot ja autottomuus? Taloja ja asuinalueita aletaan suunnittelemaan niin, että ne vaativat esimerkiksi mahdollisimman vähän energiaa lämmitykseen, ylläpitoon, ja autottomuuden nimessä aiemminkin mainittu tiivis rakentaminen palveluiden ääreen lisääntyy. Aletaan hyödyntämään aurinkoenergiaa ja hyödyntämään muita kestävän rakentamisen muotoja.