Länsimetron Monivivahteikkaat Vaiheet

Helsingin metro laajeni 2017 vuonna Etelä-Espooseen asti. Hanke keräsi paljon huomiota koko maan laajuisesti budjetoinnin pieleen mennessä ja rakennustöiden ongelmiensa takia. Kansa ärähti rakennusurakalle ja menetti hermonsa muun muassa siitä syystä, että työmatkat venähtivät hurjiksi tuhansilla julkisen liikenteen käyttäjillä lukuisien linja-autolinjojen lopetuksen alla.

Historia

Länsimetro alkoi rakennusurakkansa 2009 loppu vuodesta. Ja ensimmäisen osuuden louhintatyöt saatiin valmiiksi vasta helmikuussa 2013. Toinen vaihe on paraikaa käynnissä ja hankkeen valmistumista lykättiin kolmella vuodella. Hanke piti olla valmistumassa 2020 mutta nyt valmistumisvuodeksi ennustetaan 2023. Kun hanke on valmis koko Etelä-Espoo kuuluu raideliikenteen piiriin. Kun Helsingin metroa suunniteltiin silloin oli jo alun perin tarkoitus rakentaa metrilinjasto kulkemaan Espooseen asti. Espoon kaupunginhallitus päätti lopulta vuonna 2006, että rakennushanke voi käynnistyä. Hanke on yhteishanke Helsingin ja Espoon kaupungeilta, joista kuitenkin suurimman osan omistaa Espoon kaupunki. Hanketta varten perustettiin osakeyhtiö Länsimetro Oy joka vastaa hankkeesta ja sen kustannuksista. Valtio tukee hanketta 30% osuudella samoin kuin muun muassa Tampereen Raitioliikenteen hanketta.

TramWest

TramWest oli liudan suunnittelijoita ja harrastajia sekä aktivisteja sisältävän ryhmän selvitys vaihtoehtoisesta ratkaisusta metrolinjastolle. Ehdotus ja ratkaisu oli pikaraitiotie. Investointia hanke oli reippaasti länsimetroa edullisempi investointi ja myös ympäristöystävällisempi. Hankkeen arvioitu hinta oli arvioitu 365 miljoonaan euroon kun taas Länsimetron ensimmäisen asteen budjetti nousi 1186 miljoonaan. Toisen asteen rakennuskustannukset taasen ovat 1158 miljoonaa euroa. Hankkeen kannattajat kuvasivat suunnitelmaa halvemmaksi, ympäristöystävällisemmäksi ja kaikin puolin paremmaksi kuin Länsimetron, mutta Espoon kaupunginvaltuusto päätti kuitenkin jatkaa Länsimetro hankkeen kanssa.

Kuumenevia tunnelmia

Vielä tänäkin päivänä kaksi puheenaihetta jatkaa vihapuheita Länsimetrosta. Pohjois-Espoon työmatka liikenteeseen on tullut linjojen sulkemisen puolesta sellaisia muutoksia, että matka-aika on pidentynyt huomattavasti. Matka-aika Helsingin keskustasta on tuplaantunut esimerkiksi Latokaskeen. Espoonlahdesta Kamppiin avautui neljä uutta linja-auto linjaa lokakuussa 2018. Joukkoliikenteen ruuhkautuminen on ollut Länsimetron rakentamisen aloittamisesta asti tähän päivään ongelma ja ajantasaista päivitystä haetaan edelleen kuumeisesti. Myös metron kuljettajista on pulaa ja tästä syystä lisävuorojen hankinta on tökkinyt. Metrolinjasto on ruuhkautunut pahasti ja on vaihtelevalla menestyksellä pystynyt vastaamaan kansalaisten tarpeeseen. Samoin hukatut miljoonat kärjistyttävät keskusteluja. Espoon kaupungin suuri lisähanke, jossa Tierasap-niminen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmä on niellyt suuria budjetteja ja silti näyttää siltä että hankkeeseen suolletut rahat menivät harakoille. Kuusi-seitsemän miljoonaa euroa vienyt järjestelmä näyttää nyt siltä, että se ei sovellu Espoon kaupungin tarpeisiin, mutta suoranaista tai virallista hankkeen jäädyttämistä ei kuulu. Projekti on ollut tauolla kaksi vuotta. Kaupunginhallituksessa varapuheenjohtajana toimiva Sosiaalidemokraatti Maria Guzenina vaatii julkisesti vastauksia siitä, miksi hanke on vielä voimassa ja mihin käytetyt rahat ovat menneet. Hankkeen kadonneista miljoonista on väläytelty mediassakin jopa korruption vaaraa, kuten vastaavassa hankkeessa Lahdessa on samaa askarreltu. Vuosina 2013 aina vuoteen 2018 Espoon kaupunki on maksanut osittain kaupungin omistamalle yhtiölle yli 11 miljoonaa euroa, josta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Ja hanke kuitenkin jäädytettiin jo 2016 ilman että tähän päivään mennessä hankkeeseen tuotuja euroja ei ole määrätty palautettavaksi. Mukana kuvioissa on myös Kajaanin ja Lahden kaupungit, sillä he ovat ostaneet myös Kuntien Tieralta samankaltaisen järjestelmän, jonka kustannukset myöskin venyivät kohtuuttomasti ja projektin aikataulu ei pitänyt. Lahden projektissa Tierasap maksoi yli kaksi miljoonaa euroa ja sen investointiin kuluneet menot lähes kaksinkertaistuivat sovitusta. Kajaanissa lähtöhintaan verrattuna kului lähes nelinkertainen määrä ja Kuntien Tieralle maksettiin yli neljä miljoonaa euroa.