Kaupunkisuunnittelulla tarkoitetaan maa-alueiden käyttötarkoituksien suunnittelua kaupunkiympäristössä sisältäen sen ilma- ja vesialueet. Kaikessa yskinkertaisuudessaan se pitää sisällään kaavoitetut alueet kaduille, teille, puistoille, kouluille, kaupoille ja niin edelleen, mutta se käsittää myös paljon laajempiakin kokonaisuuksia. Liikenneväylät, tietoliikenne ja rahtikuljetuksen suunnittelu ovat tärkeitä osa-alueita ja joilla edesautetaan kaupungissa asuvien ihmisten hyvinvointia ja asumismukavuutta, sekä myös käyttäjien näkökulmasta tehokkuus, puhtaanapito ja viemäröinti sekä ympäristön suojelu on panostettavia osa-alueita.
Mesopotamia – kulttuurin kehto
Maailman ensimmäiset kaupungit sijaitsivat Mesopotamian alueella, joka käsittää nykyisen Irakin alueen, Syyrian itäosan ja Turkin kaakkoisosan. Mesopotamiassa vallitsi maanviljelyyn pohjautuva kaupunkimainen kultuuri jossa talot rakennettiin auringossa kuivatusta savitiilestä. Koska maatalous ja maanviljelys menestyivät niinkin hyvin että tuotanto oli yli omien tarpeiden, ei kaikkien asukkaiden täytynyt enään käyttää aikaansa maanviljelykseen ja muitakin ammatteja pääsi syntymään.
Mesopotamiaa kutsutaankin sivistyksen kehdoksi ja jossa keksittiin muun muassa luku- ja kirjoitustaito, kotieläinten domestikaatio, yleisiä työkaluja, tuulivoima, keinokastelu, edistyneet aseet ja sodankäynti ja vuorokauden jako tunteihin, minuutteihin ja sekuntteihin. Kaupungit oli yleensä suojattu muureilla ja niiden keskellä oli temppeli joka oli korotettu muusta kaupungista. Se kuvasi kaupungin suojelijajumalaa. Tyypillinen kaupunki oli jaoteltu käyttötarkoituksien mukaan eri alueiksi kuten asuinalueiksi, sekakäyttöön, liiketoiminnan alueiksi ja kunnallisiksi alueiksi. Asuinalueet taas saatettiin jakaa ammattien mukaan, temppelien ympärille sijoittuivat uskonnolliset rakennukset. Vihollisilta suojautuvaa, muurien sisällä olevaa kaupunkia ympäröi maaseutu, joka oli yhteydessä kaupunkiin tie- ja kanaaliverkkojen avulla. Itse kaupungin sisällä tavattiin kolme erilaista tie-tyyppiä: leveät kulkutiet, yleiset kulkutiet ja yksityiset kujat. Tiet tosin jäivät kanaalien jalkeen toiseksi kulkuteiden tärkeysjärjestyksessä.
Tulevaisuuden haasteet
Nykyaikainen kaupunkisuunnittelu syntyi teollisen vallankumouksen yhteydessä, kun kaupungit alkoivat kasvaa räjähdysmäisesti, ja kaupunkisuunnitelua tarvittiin helpottamaan ahtaita elinoloja, ja käytännön ongelmien ratkaisu suunnitelmallisuuden avulla tuli tärkeäksi. Vanhojen kaupunkien rakenteet ja mallit eivät pystyneet vastaamaan ajan haasteisiin joita olivat muun muassa ylikansoitus ja slummiutuminen ja uudenlaisen suunnittelun tavoitteiksi alkoi nousta väljyys, vehreys ja valoisuus, rakennettiin puistoja ja aukoita. 1900- luvulta alkoi urbanismi, jonka päämäärä oli kehittää nykyaikainen kaupunki joka olisi ihmisarvoinen niin toiminnallisesti, sosiaalisesti ja hygieenisestikin. Kaupunkien toimintojen jäsentely ja liikennejärjestelyt olivat tärkeitä sekä puutarhamainen ajattelu ja luonnonmukainen vihreä ympäristö. Lähiöiden rakentaminen, eli esikaupunkialueet, alkoivat yleistya toisen maailmansodan jälkeen myös Suomessa helpottamaan asuntopulaa. Vaikka alunperin lähiöistä puhuttiin positiivisina kaupunkirakenteen osina, on sana saanut negatiivisen sävytteen, toisinaan kuvaten kaupunkihierarkian alimmaista asuinaluetta. Lähiöt ovat saaneet myös paljon kritiikkiä kaupunkirakenteen hajoamisesta ja heiluriliikenteestä. Monimuotoisuus, paikallisten erojen ymmärtäminen, asukkaiden kuuleminen ja ekologisuus ovat 2000-luvun teemoja kaupunkisuunnittelussa.
Merkittäviä trendejä ovat asumisen, työn ja kaupankäynnin tuominen lähemmäs toisiaan, joukkoliikenteen kehittäminen ja siihen panostaminen, jalankulkuystävällisyys ja erilaisten asumismuotojen sekoittaminen alueen sisällä. Aiemmin epäsuositut rakennusmateriaalit kuten puu alkavat tulla taas käytöön, ja kasvuston kuten pensaiden ja kokonaisten puiden integrointi rakennuksiin lisääntyy, kuten myös mahdollisten tulevaisuuden uhkakuvien varalta, kuten merenpinnan nousulta, varautuminen tulevat tärkeiksi. Tärkeitä asioita joita täytyy ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa ovat myös kestävä kehitys, olemassa olevat tai mahdollisesti lisääntyvät ilmansaasteet, liikenneruuhkat, rikollisuus ja maa-alueiden arvonmuutokset. Kaupunkisuunnittelijan tärkeitä työkaluja ovatkin erilaiset tekniikat joilla ennustetaan väestön kasvua, kartta-analyysit, autojen parkkipaikkojen analyysit, tarkastella ruuan toimitusketjuja ja analysoida sitä millaisia vaikutuksia on maa-alueelle sen käyttötarkoituksella. On myös mahdollista että kaupunkisuunnittelijat ympäri maailman toimivat niin sanotun oma suunnittelukulttuurinsa mukaisesti, mahdollistaen paikallisten tapojen ja kulttuurin huomioonottamisen suunnittelutyössä.