Ilmastonmuutos arktisilla alueilla

Ilmastonmuutos arktisilla alueilla

Ihmiskunnan toimien vuoksi ilmasto on muuttumassa. Vaikutukset alkavat olla arktisilla alueilla hyvinkin näkyvät, koska ilmaston lämpeneminen näkyy näillä alueilla kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa keskinmäärin. Arktisena alueena Suomessa pidetään aluetta, joka jää napapiirin yläpuolelle. Etenkin talvisin ilmastonmuutos nostaa Lapin lämpötilaa ja vähentää pakkaskauden pituutta. Tämä näkyy myös paikoittain lumimäärän vähenemisenä. Myös ankaria paukkupakkasia on nykypäivänä huomattavasti vähemmän kuin aiemmin. Kohoavat lämpötilat näkyvät myös syksyn ensipakkasten sekä kevään viimeisen pakkaspäivän ajankohdissa. On ennustettuu, että kevään viimeiset pakkaspäivät aikaistuvat Lapissa jopa noin kahdellakymmenellä vuorokaudella. Tämä tarkoittaa sitä, että pakkauskausi lyhenisi noin neljälläkymmenellä päivällä vuodessa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Pakkaskausia pilkkovat suojasäät ovat myös yleistymässä. Lumi, routa, sade sekä tulvat. On ennustettu, että vuotuinen sademäärä kasvaisi Lapissa ennen vuosisadan loppua. Jos sademäärä kasvaa vuosisadan loppuun mennessä 12-24% nykypäivään verrattuna, sateet Lapissa, etenkin talvisin lisääntyvät. Lumipeiteajan pituuden on arvioitu lyhenevän 4-6 kuukauteen, mikä on tällä hetkellä 6-7,5 kuukautta. Roudan paksuuden on ennustettu pienenevän 180-250cm:stä jopa 100-180cm:n vuosisadan loppuun mennessä. Tulvien suhteen ei ole tehty tarkkoja ennusteita, mutta jos tulevaisuudessa yhä suurempi lumen määrästä sataa vetenä, myös tulvien määrä tällöin muuttuu. Ilmaston lämpiäminen näkyy myös meidän vesistöissämme. Lapissa vesistöissä on normaalisti pitkä jääpeiteaika, joka kestää noin seitsemän kuukautta. Ilmaston lämpenemisen myötä tämä aika lyhenee ja vedet lämpenevät. Tämän myötä vesistöt myös rehevöityvät. Koska kasviplanktonin määrä kasvaa, se mahdollistaa myös eläinplanktonin määrän kasvun. Tämän myötä esimerkiksi särkikalat pääsevät menestymään, sen sijaan lohikalakanta on taantumaan päin, koska vesi ei ole lajeille tarpeeksi viileää ja hapekasta.  Koska syksyn ja kevään ajanjaksot ovat pitenemässä, tämä aiheuttaa myös muutoksia kasvillisuudessa Lapin alueella. Esimerkiksi koivu on jo hyvin varhain keväällä hiirenkorvalla ja joidenkin kasvien esiintyvyys on vuosi vuodelta pohjoisempana. Esimerkiksi myös variksenmarjoja löytyy vuosi vuodelta enemmän, koska lumivaippa ei suojaa tunturialueita enää niin kauaa tunturikankailla. Ilmastonmuutoksen myötä arktisille eläimille sopivat alueet kutistuvat vuosi vuodelta enemmän ja siirtyvät kohti napoja. Arktisilla eläinlajeilla ei yleensä ole mahdollisuuksia siirtyä muuttuvien olosuhteiden vuoksi enää yhtään pohjoisemmaksi. Äärioloissa elämiseen sopeutuneet lajit menettävät kilpailuetuaan ilmojen lämpenemisen vuoksi.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Esimerkkinä etelämmästä pohjoiseen levittäytynyt kettu on vallannut osan naalin asuinalueesta ja myös ahmat kärsivät kun elinalueet kaventuvat ja geeniperimät heikkenevät. Ilmaston lämpeneminen myös heikentää ravinnon saatavuutta. Ruokien varastoiminen vaikeutuu pakkaskauden lyhentyessä ja tämä vaikuttaa myös lajien välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Vuorovaikutussuhteisiin vaikuttaa myös se, että eteläisemmissä olosuhteissa elävät peto- ja saaliseläimet pääsevät levittäytymään myös pohjoiseen. Suojaväriään vaihtavat eläimet kuten riekko ja metsäjänis ovat myös alttiimpia joutua saaliiksi, koska suojaväri viipyy turkissa/suljissa keväällä liian kauan. Lintujen kohdalla tilanne on siinä mielessä hyvä, että niillä on helpompi etsiä itselleen suotuisampia asuinalueita lukuunottamatta arktisia lajeja, joiden uhanalaisuus näkyy erityisesti avotuntureilla elävissä lajeissa. Kiiruna, tunturipöllö, tunturihaukka, pulmunen ja keräkurmitsa ovat vaarassa pahimmassa tapauksessa kadota kokonaan Suomesta uhanalaisuutensa vuoksi. Nisäkkäiden ja lintujen lisäksi ilmastonmuutos näkyy myös hyönteisissä, loiseläimissä ja taudinaiheuttajissa. Näiden suhteen ei kuitenkaan voida vielä kokonaisvaltaisesti tehdä tarkkoja ennusteita. Hyönteismaailmassa näkyy taantumista sekä menestystä monessa lajissa. Halla – ja tunturimittarituhot ovat lisääntymässä ja ulottuvat koko ajan pohjoisemmaksi, nämä saattavat aiheuttaa suurta tuhoa esimerkiksi tunturikoivikoille. Myös hirvikärpäset ja punkit ovat lisääntymään päin Lapin alueella. Yhteenvetona siis mainittakoon, että arktiset alueet ovat erittäin vaarassa ilmastonmuutoksen vuoksi monellakin tapaa. Vuodenaikojen pituudet muuttavat monia asioita, joilla ei pitkällä aikatähtäimellä ole juuri lainkaan hyviä seuraamuksia.

Iseut

Aiheeseen liittyvät julkaisut

Kaupunkisuunnittelukoulutus

Kaupunkisuunnittelukoulutus

fallback-image

Tampereen parhaat baarit

fallback-image

Ekologinen kaupunkisuunnittelu del 2

fallback-image

Ekologinen kaupunkisuunnittelu

Arkistot

Viimeisimmät artikkelit

lokakuu 2021
ma ti ke to pe la su
 123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031